Malski käy Historiastaan

Malskin historia

ENNEN VANHAAN MALSKILLA KÄVIVÄT MALTAISET OLUET. VUONNA 2020 SIELLÄ KÄYVÄT KAIKKI.
MALSKI KÄY LUOVASTA TYÖSTÄ, KOKOUKSESTA, YHDESSÄ TEKEMISESTÄ, TAITEESTA, MUSIIKISTA JA ELÄMÄN MAUISTA. SE KÄY MINULLE, SINULLE. SE KÄY KAIKILLE.

Osakeyhtiö Mallasjuoma oli kauppias Henrik Mattsonin poikiensa Ernst ja Maximillian Mattsonin kanssa vuonna 1912 perustama panimo, jonka taustalla oli Mattsonin aiempi kokemus panimoalasta eri toimipisteissä Hollolassa ja Lahdessa. Mallasjuoman toiminnan pääpaikka oli Päijänteenkadulla vuodesta 1912 aina 1930-luvulle saakka.

Arkkitehti Juho Nykäsen suunnittelema rakennus oli Suomen ensimmäinen ainoastaan mietojen mallasjuomien valmistusta varten suunniteltu panimo. Tehdasrakennus edustaa aikansa tyypillistä tehdasarkkitehtuuria, jossa voi havaita piirteitä vuosisadan vaihteen panimoarkkitehtuurista.

Rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa olivat keittämö, pullottamo, varastoimiskellari, varasto ja konttori. Toisessa kerroksessa oli käymisosasto ja varastotiloja, kolmannessa varastotiloja ja neljännessä kerroksessa jäähdytysallas. Henkilökuntaa olivat panimomestari, keittomies, kellarimies, kaksi hevosmiestä ja kolme naistyöntekijää. Näillä voimin valmistettiin kaljaa, siis maksimissaan 2,5-prosenttista juomaa.

Alkuvaikeuksien jälkeen Mallasjuomasta tuli menestystarina. Vuonna 1916 panimo valmisti mietoja oluita lähes kolme miljoonaa litraa. Sisällissodan päätyttyä vuonna 1918 toiminnan annettiin jatkua, sillä panimosta saatiin hiivaa seudun leipomoille. Virvoitusjuomat otettiin valikoimiin 1920-luvulla. vuonna 1925 alettiin valmistaa Pommac-juomaa, jonka uute ostettiin Ruotsista.

Mallasjuoman tehdasrakennusta laajennettiin vuosien mittaan useaan otteeseen. Mallasjuoma rakennutti 1930-luvun lopulla Sammonkadun ja Nastolankadun kulmaan viisikerroksisen tehtaan, joka oli tekniikaltaan yksi Euroopan nykyaikaisimmista. Nastolankatu jäi tehdasalueen alle, ja jäin sitä ei ole enää Lahden kartalla.

1950-luvulta alkaen Mallasjuomasta tuli lahtelaisuuden vertauskuva mainonnassa. Tutuiksi koko maassa tulivat sanonnat: ”Ei oo Lahden voittanutta!” ja myöhemmin ”Moi lahtelaista!”.

Panimoteollisuuden laajeneminen käynnistyi tosi mielessä vuonna 1969, kun keskiolut vapautui. Uudenvuodenyönä oli Mallasjuoman portilla satamäärin lahtelaisia todistamassa, kun panimon rekat lähtivät jakelemaan keskiolutta vähittäiskauppoihin ympäri maata.

1970-luvulla Mallasjuoma oli Suomen johtava panimotalo, mutta 1980-luvulla se jäi kolmanneksi Hartwallin ja Sinebrycoffin jälkeen. Lopulta 1988 Mallasjuoma yhdistyi Hartwall-yhtymään, ja Lahden tunnetut olut- ja virvoitusjuomamerkit hävisivät.

Panimotoiminnot Päijänteenkadulla päättyivät 1998.
Skanska ja Lemminkäinen ostivat 2000-luvun alussa Lahden Mallasjuoman Hartwall Oy:ltä entisen panimoalueen asuntoprojektikehitystä varten. Panimoalueelle on sittemmin toteutettu useita asuntorakennushankkeita. Vain ennen 1950-lukua rakennetut kulttuurihistoriallisesti merkittävät rakennukset suojeltiin ja ne säästyivät purkutuomiolta.

Vuosina 2003–2008 panimorakennuksessa toimi Taidepanimo, jossa työskenteli useita luovien alojen yrittäjiä sekä taidegalleria.

Panimokiinteistöstä rakennusyhtiöt luopuivat vuonna 2015.
Joulukuussa 2018 Kielo Trio 4 Oy osti kiinteistön aiemmilta omistajiltaan, ja mittava saneeraus alkoi tammikuussa 2019. Malskin toimintoja operoi Kinos Property Investment Oy.

Vanhan panimorakennuksen julkisivut ovat säilyneet lähes alkuperäisessä asussaan, ikkunoita ja kattorakenteita on muutettu merkittävimmin.

Nykypäivä

Malski
tänään

MALSKI on Lahden keskustassa sijaitseva kaupunkilaisten, yritysten ja kulttuurin keskus. Historiallisessa panimorakennuksessa toimivan Malskin erikoisuus on paikallisuus ja yhdessä tekemisen tapa, joka tuottaa näkyviä tuloksia ajankohtaisina tapahtumina, uutena liiketoimintana ja vaikuttavina kohtaamisina. Malskin kantavat voimat ovat uutta luovat yritykset, LAD Lahti Art & Design Museum, tapahtumasali Sammio, cowork yhteisö, ravintola, kahvila-paahtimo ja panimopubi.